Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

torstai 8. tammikuuta 2015

Itsekkäät ja ahneet naiset valloittavat maailman - eli mikä feminismissä pelottaa

TwAK on pääasiassa kirjablogi, mutta koen myös tärkeäksi käsitellä ja sivuta itselleni läheisiä aiheita. Tällä kertaa luvassa on pintapuolinen katsaus feminismiin.

Viime aikoina (tai vuosina, riippuu, katsooko ilmiötä kansallisessa vai kansainvälisessä kontekstissa) mediassa on tuntunut kiertävän meemejä ja kannanottoja, joissa reagoidaan voimakkaasti feminismiin. Feminismi esitetään etuoikeutettujen naisten ääriliikkeenä, joka kääntyy radikalismissaan alistamaan milloin miehiä, milloin toisia naisia ja jopa tehotuotettuja eläimiäkin. Lisäksi some-ilmiöitten kommenteissa esiintyvät feministiset kannanotot esimerkiksi seksistisiin vitseihin kuitataan nipottamisena ja huumorintajuttomuutena.

Miksi?

Minulle feminismi edustaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Totta kai minulla on oma lehmä ojassa - en halua tulla syrjityksi työnhaussa sen perusteella, että voin tulla raskaaksi. En myöskään suostu työskentelemään 20-30% prosenttia pienemmällä palkalla kuin mieskollegani. Siksi päätinkin pohtia muutamia uskomuksia ja harhaluuloja, joita feminismiin yleensä julkisuudessa liitetään.


"Ei tarvitse vetää hernettä nenään"

Jos erehtyy kritisoimaan jotakin seksististä heittoa, vitsiä tai meemikuvaa, saa heti syytteitä omasta huumorintajuttomuudestaan. Tarvitseeko kaikkea aina ottaa niin tosissaan? Sehän oli vain vitsi!

Oliko?

Huumori ei itsessään ole pahaa. Miltei kaikelle voi nauraa, ja huumori saattaa tuottaa ahtaaseen kulttuuriseen tilaan tai ympäristöön paljon kaivattua uutta ilmaa. Huumorin avulla voidaan myös kritisoida yhteiskunnallisia epäkohtia ja tuottaa uusia näkökulmia vanhentuneisiin ajattelumalleihin.

Toisaalta huumorin avulla yhtä lailla ylläpidetään ja uusinnetaan stereotypioita. Huumorin avulla voidaan myös oikeuttaa halventamista,  alistamista ja vähättelyä. Hyvä esimerkki ovat naiskuskit. Autoa ajavat naiset joutuvat yleensä harvemmin onnettomuuksiin kuin miehet, mutta silti naiset ovat paljon epävarmempia omista ajotaidoistaan. Voisiko tämä johtua siitä, että nainen auton ratissa on aina vitsi? Että kukaan muija ei osaa taskuparkkeerata? Entäpä, jos nainen ratissa ei olisikaan vitsi, vaan esimerkki? Voisiko tämä vaikuttaa miesten onnettomuustilastoihin?

Kaikki vitsit eivät ole hauskoja, eikä kaikille vitseille tarvitse nauraa vain siksi, että ne ovat vitsejä. Myös huumoria voi ja pitää kritisoida.


"Entäs isät, somalitytöt, kiinalaislapset, nälähädän uhrit ja koe-eläimet?"

Monesti törmää pelkoihin siitä, että ajamalla naisille tasa-arvoisia oikeuksia päädytään alistamaan tai unohtamaan toiset (vähemmistö)ryhmät. Tällainen argumentointi pelaa usein vaihtoehdottomuudella ja vastakkainasetteluilla: miehien ja naisten oikeudet eivät ole kehitettävissä yhdessä, tai keskittymällä esimerkiksi naisten palkkoihin Pohjoismaissa unohdetaan naisten ympärileikkaukset Somaliassa ja whatnot.

Feminismi ei aja naisille etuoikeuksia, vaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ei myöskään voi mielestäni ajatella pelkästään rajallisina resursseina, joiden jakaminen on aina toiselta pois. Naisten oikeuksien kehittäminen palvelee koko ihmiskunnan etua, ei pelkästään naisten etuja. Se, että kirjoitamme esimerkiksi uusiksi naisten historiaa tai nostamme keskiöön naisten kokemaa väkivaltaa, ei tarkoita, että haluaisimme esittää maailman mustavalkoisena tai väittää, että miehiä kohtaan ei kohdistu väkivaltaa. Kyse on uusista näkökulmista ja huomion kohdistamisesta , ei piilottamisesta tai vääristelystä.

Yksi liike ei koskaan voi poistaa kaikkea maailman epäoikeudenmukaisuutta. Se ei vain ole mahdollista. Jos ongelmia aletaan priorisoimaan tai väittelemään niiden suuruudesta, keskitytään ristiriitojen ratkomisen sijaan tyhjänpäiväiseen kiistelyyn. Toki voidaan sanoa, että nälänhätä on tärkeämpi ongelma kuin vaikkapa naisten palkat Pohjoismaissa. Tämä toteamus ei kuitenkaan poista naisten ja miesten palkkojen välistä kuilua Pohjoismaissa, se vain vie huomiota pienemmiltä epäkohdilta ja antaa tekosyyn torpata kaikenlaisen toimimisen. Lisäksi ongelmien arvottamisesta syntyy loputon ketju, joka tuottaa lopulta vain häviäjiä. Jokainen meistä voi osallistua tasa-arvoisemman ja paremman maailman rakentamiseen, se ei ole pelkästään feminismin velvollisuus.

Femismi on saanut historiansa aikana paljon kriitiikkiä siitä, että se ajaa lähinnä länsimaisten keskiluokkaisten valkoihoisten naisten oikeuksia. Osaltaan tämä kritiikki on ollut ansaittua, mutta siihen on myös reagoitu. Nykypäivän feminismissä puhutaan paljolti intersektionaalisuudesta, jossa naiseutta määrittelevät monet eri tekijät, kuten rotu, luokka, seksuaalinen suuntautuminen ja kansalaisuus. Myös naiseuteen liittyy sisäisiä hierarkioita, valta-asetelmia ja epäoikeudenmukaisuutta. Moni ei myöskään pidä feminismiä enää järjestäytyneenä ja yhtenäisenä liikkeenä, vaan haarautuneena ja erikoistuneena. Nämä asiat tuntuvat usein unohtuvan, kun kritisoidaan feminismiä muka etuoikeutettujen länsimaisten naisten liikkeenä.

"Feminismi vääristelee faktoja ja historiaa"

Ensiksi haluan sanoa, että Eevan tyttäret ei ole tieteellisesti korkeatasoista historiantutkimusta. Feminismin nimissä on tehty (ja varmasti tehdään) provosointia, syyttelyä ja tiesmitä. Mutta niin on tehty monen muunkin liikkeen. Yhden ihmisen tulkinta tai sovellus jonkin liikkeen perusajatuksista ei välttämättä vastaa kokonaisen liikkeen ideologiaa tai oikeuta tuomitsemaan kaikkea feminististä tutkimusta vääristelynä ja provosointina.

Myönnän, että joskus olen törmännyt feminismin nimissä esitettyihin yksinkertaistuksiin ja mustavalkoisuuteen. Siksi myös feminististä tutkimusta pitää voida kritisoida ja kehittää. Mutta että näin voi tapahtua, kritiikin täytyy olla rakentavaa ja ymmärtävää, ei hyökkäävää ja tuomitsevaa. Sokeudesta ja huutamisesta seuraa vain lisää sokeutta ja huutoa.

Kuten jo mainitsin, tiettyjen ongelmien nostaminen keskiöön ei tarkoita sitä, että väittäisimme toisten ongelmien kadonneen. Tutkimusten ja tieteentekemisen arvioinnissa tulisikin ottaa huomioon näkökulmiin liittyvät rajaukset ja painotukset - yksi teos tai tutkimus ei voi kuvata ja esittää kaikkea. Jos kirjoitetaan vaikkapa naisten prostituution historiasta, ei se tarkoita, etteivätkö miehetkin olisi toimineet prostituoituina. Kyse on edelleen näkökulmasta ja siitä, mihin halutaan keskittyä ja mitä nostaa esiin.

Miksi sitten kirjoitetaan naisten historiaa?

Niin sanottu naishistoria (herstory) koetaan usein uhkaksi, aivan kuin keskittymällä naisten kokemuksiin, tekoihin ja saavutuksiin historiassa väärenneltäisiin ja unohdettaisiin miesten historia. Historiaa ei kuitenkaan tarvitse lähestyä näin mustavalkoisesti, vaan näkökulmia voi ajatella toisiaan täydentävinä, kommentoivina ja kritisoivina. Historia kun kuitenkin on rikastuva tiede. Miesten näkökulmasta kirjoitettua historiaa on myös ehditty kirjoittaa (ja kirjoitetaan edelleen) jo vuosisatoja, joten en ymmärrä, miten muutaman vuosikymmenen vaikuttaneet suuntaukset voisivat äkisti hävittää kaiken aikaisemman perinteen.

"Feminismistä on tullut muotiaate, joka on menettänyt kaiken uskottavuutensa"

Minusta feminismiä ei koskaan voi olla liikaa, päinvastoin, mitä enemmän, sitä parempi. Toki täytyy tehdä ero yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja t-paidan ostamisen välille, mutta nämäkään eivät aina ole toisensa poissulkevia asioita. Jos t-paita tai Beyoncen feminismi innostavat ajattelemaan kriittisesti ja ajamaan tasa-arvoa, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.

"Suomi on sinkkuja täynnä - nirppanokille akateemisille femakoille eivät enää tosiduunarit kelpaa"

Ei kelpaa, olen samaa mieltä. Ja hyvä näin, sillä jokaisella on (sukupuolesta riippumatta) oikeus valita kumppaninsa itse.

---

Pahoittelen, jos väänsin liikaa rautalangasta. Joskus vain tuntuu, että näistä jutuista ei koskaan voi tarpeeksi vääntää, vaan aina löytyy joku, joka haluaa tahallaan käsittää väärin.

Toivon kaikille TwAKin lukijoille tasa-arvoisempaa ja parempaa maailmaa.


13 kommenttia:

  1. *Taputtaa talven kuivattamia femakkokäsiään yhteen*

    VastaaPoista
  2. "Minusta feminismiä ei koskaan voi olla liikaa" - olen täysin samaa mieltä.

    VastaaPoista
  3. "Feminismi ei aja naisille etuoikeuksia, vaan sukupuolten välistä tasa-arvoa." Juurikin näin. Sanassa feminismi on liian usein negatiivinen kaiku, olen huomannut. Tämä on minulle tärkeä aihe ja hienoa että Noora kirjoitit tästä (kiva että olet palannut langoille!). Minä olen se "hankala feministi" työpaikalla joka haluaa saman liksan kuin mies samasta työstä. Hankaluuteni onkin sitten katkaistu siihen että työsuhdettani ei ole jatkettu.

    Tärkeä aihe josta ei voi olla puhumatta liikaa, kyllä tämä varmasti todella monia koskettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla tuollaisesta. Kokemuksesi todella todistavat, että feminismillä on vielä paljon tarvetta ja tehtävää Suomessakin.

      Poista
  4. Hieno kirjoitus, jossa tiivistit hyvin ydinasiat. Tällä hetkellä minulle suurin ongelma on nuo muka vitsikkäät heitot. Panen aina vastaan, jos sukuni miehet vitsailevat joko minusta naisena tai naisista yleisesti, mutta joka kerta minua väitetään huumorintajuttomaksi ja asiasta syntyy jonkinasteinen riita. Olen yrittänyt selittää miksi nämä "vitsit" ovat loukkaavia, mutta vielä minua ei ole ymmärretty...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ole yksin asian kanssa. "Herneet nenään" tuntuu olevan jo jonkinlainen klisee, niin automaattisesti se napsahtaa naamalle, jos sattuu kritisoimaan jotakin typerää heittoa.

      Jatka selittämistä.

      Poista
  5. Hyviä näkökantoja, ilo lukea! On surkeaa, että nykyisin nuoretkin naiset tuntuvat menevän tuohon huumorintajuttomuushalpaan, tai uskovat etteivät voi olla (miestäkin) viehättäviä jos puolustavat omia oikeuksiaan.

    Saatan olla vähän yksioikoinen, mutten voi käsittää miksi nainen ei olisi feministi? Tai siis, jotain on mielestäni täytynyt ymmärtää pahasti pieleen, jos ei ole. Toki feminismin nimissä lienee tehty monenlaista arveluttavaakin, mutta perusidea sukupuolten tasa-arvosta on itsestänselvästi kannatettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti tuntuu, että feministiä pidetään sovinistin vastakohtana, jolloin itsekin kieltämättä vierastaisin feminismiä. Aina ei ole selvää, että feminismi ajaa tasa-arvoa eikä etuoikeuksia naisille.

      Herneet nenään -kortti on jo klisee. Toivon, että useampi nainen kieltäytyisi naureskelemasta idioottimaisille vitseille.

      Poista
  6. "jokaisella on (sukupuolesta riippumatta) oikeus valita kumppaninsa itse". , minulle on kelvannut tosiduunari.

    VastaaPoista
  7. Muuten hyvä, ajatuksia herättävä kirjoitus, mutta tuo väite ei pidä paikkaansa, että miehen euro olisi naisen 80 senttiä, jos verrataan täysin samaa työtä samalla työkokemuksella ja tuntimäärällä. Nimittäin jos olisi todella niin, että naisen saisi tekemään samaa työtä halvemmalla, kaikki yrityksethän palkkaisivat vain naisia ja irtisanoisivat miehet.
    Erot syntyvät siitä, että naiset olevat töissä aloilla, jotka ovat matalammin palkattuja. Todellinen yhteiskunnallinen ongelma onkin tässä. Eli siinä, miten saada naiset raivattua miesvaltaisille ja miehet naisvaltaisille aloille. Tämän ongelman taustalla kytevät vahvat stereotypiat ja roolimallit, joita tulisi mielestäni kaataa.

    VastaaPoista