Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

lauantai 26. lokakuuta 2013

Mary Elizabeth Braddon: Lady Audley's Secret



Halloweenin kunniaksi vinkkaan luettavaksi Mary Elizabeth Braddonin Lady Audley's Secretiä. Viktoriaaninen kohuromaani on sekoitus salapoliisimysteeriä, ihmissuhdekomediaa ja tietenkin kauhukertomusta. Huumori ja kylmät väreet linkittyvät kirjassa sulavasti toisiinsa, ja tuloksena on vajaa viisisataa sivua nautittavaa ja koukuttavaa salaisuuden ratkontaa.

Vanha leskimies Sir Audley rakastuu silmittömästi nuoreen ja varattomaan kotiopettajattareen, Lucy Grahamiin. Suloinen Lucy ei lupaa vastata ylhäisen herran rakkauteen, mutta suostuu kuitenkin Sir Audleyn kosintaan. Ylimaallisen kaunis nuori rouva herättää kuitenkin epäilyjä lähipiirissään: Sir Audleyn veljenpoika Robert on varma, että satumaiseb kaunottaren menneisyyteen liittyy synkkä ja kammottava salaisuus, jonka Roberta haluaa tuoda päivänvaloon. Samanaikaisesti miehensä lumonneen Lady Audleyn teatraalinen käytös hermostuttaa Sir Audleyn tytärtä, Aliciaa. Kuka sinisilmäinen Lady Audley oikeastaan on?

Salaisuus tuntuu toistuvan ja painottuvan ympäristönkuvauksessa, jossa käytetään runsaasti personifikaatioita ja maalaillaan mahdollisia kauhukuvia, jotka sopisivat synkän Audleyn hovin huoneisiin. Uhka ja pahuus elollistuu ympäröivissä rakennuksissa ja nurkissa vinkuvassa tuulessa. Goottilaisen romaanin perinne on mielestäni kertomuksessa läsnä vahimmin juuri miljöökuvauksessa. Tarinassa myös vilisee sulkeutuvia ovia, jotka tuntuvat epäävän lukijalta pääsyn kertomuksen ytimeen, Lady Audleyn salaisuuteen ja kokemukseen omasta tilanteestaan.

Erityisen mielenkiintoista romaanissa on Lady Audleyn salaisuuden jatkuva siirtyminen ja liike. Lukijan on mahdollista päätellä nuoren rouvan menneisyyttä varjostava salaisuus jo heti romaanin alussa, mutta sivujen kääntyessä juoni mutkistuu ja salaisuus vaatii tulkitsemista uudelleen. Selvitettävä mysteeri onkin jatkuvassa liikkeessä, metamorfoosissa läpi romaanin. Selvitettävä asia vaihtuu, ja salaisuus seuraa salaisuutta. Lady Audleyn hahmo saa kertomuksessa monia eri kasvoja ja tulkintoja, joista kaikki tuntuvat lopulta jäävän häiritsevän vajavaisiksi ja vääriksi.

Lady Audley's Secret on ilmestynyt alunperin jatkokertomuksina lehdessä, ja episodimaisuus näkyykin romaanissa monella tapaa. Ensinnäkin hämmennyin useasti kertojan sympatian heittelemisestä: alkuun kertoja suhtatuu Lady Audley'hin säälien, mutta viimeisessä osassa kertojan näkemys naisesta muuttuu täysin. Toisaalta asenteen muuttumisen voisi kytkeä mysteerin selviämiseen, mutta samaa epäloogisuutta on havaittavissa myös muiden henkilöitten kuvauksessa ja suhteiden kehittymisessä. Robert Audley'ta kuvataan esimerkiksi alkuun tietämättömäksi serkkunsa Alician ihastuksesta, mutta yhtäkkiä Robert onkin hyvin perillä serkkunsa tunteista, vaikka lukijalle ei kerrota minkäälaisesta oivalluksesta tai pohdinnasta.

Braddonin teoksessa on lisäksi monia motiiveja, joista osa ei enää ilmaannu myöhemmissä osissa. Itse jäin ihmettelemään joidenkin tärkeiden ja vahvasti tunteita herättävien esineiden täyttä unohtumista kerronnan edetessä - ilmeisesti kirjailija on kiireessä unohtanut joitakin detaljeja (Wikipedian mukaan Braddon viimeisteli mestariteoksensa viimeisen osan vain kahdessa viikossa).

Kaikesta huolimatta nautin Lady Audleyn salaisuuden ratkomisesta kovasti. Olin havaitsevani ironiaa Lady Audleyn hulluuteenkin suistuvan toiminnan ja Robertin järkiperäisen ajattelun vastakkainasettelussa. Rinnastaessa miesten rationaalinen maailmankuva korostuu jopa niin, että se tuntuu yksinkertaistavalta ja naurettavalta. Robertin täytyy esimerkiksi selvittää Lady Audleyn salaisuutta pelkkien faktojen kautta, kun henkilöitten ajatuksia ja reaktioita tarkkaileva lukija kykenee sitomaan langat yhteen jo paljon aikaisemmin.

Myös Lady Audleyn hahmo tarjoaa paljon pohtimista lukijalle. Ladyn erilaiset roolit voisi ajatella viktoriaanisen naisen mahdollisiksi käyttäytymismalleiksi, joita hahmo sitten sovittaa onnistumatta täydellisesti esittämään yhtäkään. Lopulta Lady Audley tuhoutuu, mutta voiko lukija tuomita tarinamaailman tasolla moraalittomaksi leimatun naisen, jonka voisi aivan yhtä hyvin ajatella olevan vain sopeutumaton yksilö, joka yrittää parhaansa mukaan pärjätä kohtuuttomassa ja julmassa maailmassa?

PS. Hyvää halloweenia kakkujen kera, yritän tänään illasta pelotella itseäni Henry Jamesin klassikolla.



Miten sinä aiot juhlia halloweenia? 
Suunnitteletko lukevasi jonkun kauhukirjan?
Entä mikä on sinun vinkkisi halloweenin lukemistoon?

---
Lady Audley's Secret (1862).
2012, Penguin.
490 sivua.
Cover design: Coralie Bickford-Smith
Kustantajan sivut.

12 kommenttia:

  1. Hee, Lady Audleyta on minulle joskus suositeltu, ja nyt annat lisää nostoa sen lukemiselle...

    Noin muuten Halloween ei taida sen kummemmin näkyä tekemisissäni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syystäkin on Audley'ta sinulle suositeltu. :)

      Poista
  2. Enpä muistanut koko Halloweenia, mutta kiitos muistutuksesta! Kauhua luen harvemmin kuin harvoin, joten tämä oli hyvä vinkki siihen genreen. Kuulostaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että vinkki jäi listalle! Tämä oli kyllä monitulkintainen ja viihdyttävä samalla kertaa.

      Poista
  3. Jes, tämä pitää laittaa lukulistalle, kuulostaa mielenkiintoiselta!

    Ahmin juuri Bram Stokerin novelleja, jotka ovat täydellisiä tähän vuodenaikaan. M. R. Jamesin kummitusnovellit ovat myös aika hyviä perinteisiä pelottelutarinoita, jotka sopivat näihin pimeisiin iltoihin kun tuuli ujeltaa ulkona ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bram Stokeriin olen tutustunut ainoastaan Draculan muodossa, novellit kyllä kiinnostavat kovasti!

      Ja pitääpä pistää korvan taakse myös tuo mainitsemasi toinen kirjailija, nevahööd! :)

      Poista
  4. Taidan tarttua Stephen Kingin kirjaan ihan Halloweenin kunniaksi :) Halloweenia viettävät meillä lähinnä lapset päiväkodissa ja koulussa, kotia toki voisi koristella viime vuonna heräteostoksena hankituilla mustilla ja oransseilla kynttilöillä sekä mustalla Halloween-kaitaliinalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kingiä, ei yhtään huonompi valinta. :) Meillä kissat estävät koristelun, mutta suunnitelmissa on osallistua erään kurssin yhteydessä järjestettävälle hautausmaa-kierrokselle lauantaina. Ehkä saan siellä nauttia kynttiläloisteesta ja aavemaisesta tunnelmasta!

      Poista
  5. Ai Halloween tulee? Olen suunnitellut vetäiseväni lauantaina lukumaratonin, ehkäpä voisinkin napata kirjapinoon mukaan myös jotain jännittävää ja pelottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, lukumaraton! Ehkä uskaltaisin itsekin. :)

      Poista
  6. Hyvä idea lukea kauhukirja Halloweenin kunniaksi. Enpä ole ikinä itse tajunnut, kun olen aina pitänyt itsestään selvänä sitä, että pitää katsoa kauhuelokuva:D Täytyypä yrittää rikkoa rajoja ensi vuonna. Susan Hillin The Woman in Black olisi täydellinen Halloween-kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen aikaisemmin lähinnä katsellut leffoja, mutta kirjat ovat vähintään yhtä hyvä (tai hyytävä) vaihtoehto!

      Pitääkin laittaa vinkkisi korvantaakse, muistelen, että joku toinenkin olisi kehunut.

      Poista