Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

torstai 25. heinäkuuta 2013

Elämäni toisen maratonin jälkeen

Kuten jo itsekin vähän arvelin, niin en eilen jaksanut lukea 24 tuntia. Lukuaikani jäi johonkin vajaaseen 17 tuntiin (kattoarvio), sen jälkeen silmäni luisuivat väkisin kiinni. Kömmin pehkuihin tämän päivän puolella, kello 2.00.

Ehdin lukemaan hurjasta pinostani vain seitsemän teosta:

Sikatotta
Ojanpiennarten kuningas
Rautatie
Playing in the Dark
Tuntematon mestariteos (osa luettu jo ennen maratonia)
Tuo tumma nainen
Sexing the Cherry

sekä vähän yli puolet Lolasta.

Sivumääräksi tuli yhteensä 934 sivua. Olen lukuun ihan tyytyväinen - en kokenut olevani mitenkään erityisessä iskussa. Viimeiset tunnit kärsin silmäkivuista ja kovasta väsymyksestä. Olen aina ollut huono valvomaan, eikä ilmeisesti hyväkään kirja ole minulle kunnon yöunia tärkeämpää.

Totesin myös, että edellisestä maratonistani oli turhan vähän aikaa. Nyt tunsin hyytyväni jo toisen kirjan kohdalla, uutuuden viehätys oli touhusta jo kadonnut. Lisäksi uskon, että kellotus sopii minulle paremmin kuin täyspitkä maraton yhteen henkäisyyn.

Ja se lukukrapula, josta valittelin viime maratonin yhteydessä, vaivaa taas. Tuntuu ihan juhannuksen jälkimainingeilta. Hyih.

Pyrin bloggaamaan kaikista maratonkirjoista, mutta yleisön pyynnöstä jonossa on ensimmäiseksi Sikatotta, Rautatie ja Playing in the Dark. Jos mielipiteeni jostain muusta tietystä lukemastani kirjasta kiinnostaa, niin arviota voi toivoa kommenteissa.

---

Mutta tuli maratonilla ainakin yksi etappi saavutettua: olen lukenut 100 kirjaa tänä vuonna. En muista, että olisin aikaisempina vuosina lukenut näin paljon kirjoja elokuuhun mennessä. Tavoitteenani on lukea uudenvuoden aattoon mennessä 180 kirjaa. Näyttää siltä, että tavoite saattaa jopa täyttyä.

Ennen maratonkirjoja bloggausjonossa on Matti Pulkkisen Ja pesäpuu itki, Roland Barthesin Rakastuneen kielellä ja Choderlos de Laclos'n Vaarallisia suhteita.

Lopuksi vielä

Onnittelut kaikille muille maratoonareille!

13 kommenttia:

  1. Jaksoit lukea paljon. Onnea!

    Minä en edes yrittänyt lukea täyttä 24 tuntia. Nukkuminen on tärkeämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin itsekin, että nukkuminen menee lukemisen edelle. Ei muttia siihen.

      Poista
  2. 24 tunnista 17 lukemista on paljon. Itse taisin kayttaa itse lukemiseen noin 14 tuntia.

    Minulle jai maratonista vain innostunut olo ja maratonin jalkeen luin viela kesken jaaneen loppuun. Mutta toisaalta nuorempana kaytin useita kesapaivia siihen, etta vain olin ja luin, eli oli oikeastaan vain hauskaa lukea nain paljon putkeen. Vaikka en minakaan kylla heti uusiksi taida ottaa ;)

    Mutta hyvinhan meilla meni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun intoni taisi jäädä edellisen maratonin sivumetreille. Huoh.

      Mutta joo, ihan hyvin meni.

      Poista
  3. Onnea maratonista! Minulla kävi juuri päinvastoin kuin sinulla, sillä nautin tästä maratonista enemmän kuin ensimmäisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että on nautittu minunkin edestäni. :D

      Poista
  4. 17 tuntia on tosiaan paljon, minullakin taisi tulla aktiivista lukuaikaa vain 14 tuntia, ja tuloksena sellainen lievä, ihan positiivinen krapula :)

    Ja bloggausjonon kärjessä olevat kirjat kuulostavat kyllä myös kiinnostavilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki bloggausjonon kirjat olivat myös hyviä.

      Poista
  5. Mahtava suoritus, jos "suoritus"-sanan käyttö sallitaan – kaikkihan eivät siitä tykkää tässäkään yhteydessä. :)

    Luit paljon, minun lukuaikani oli 13 tuntia. Oli ihanaa maratoonata taas, viimeksi kokeilin tätä viime kesänä. Taitaa jäädä kesäperinteekseni, luulen. Itse en taida kaikista maratonkirjoista blogata, mutta parhaista kyllä.

    Toivottavasti krapula hellittää pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krapula on jo hellittänyt, onneksi. :D

      Ja kyllä tätä voi kutsua suoritukseksi. En nipota.

      Minäkin voisin ottaa kesäperinteeksi, mutta varmaan kellotettuna. Tai sitten kahdelle päivälle jaettuna.

      Poista
  6. Luit kyllä paljon ja kauan! Upeaa :)
    Ainahan se paluu arkeen on vähän ankeaa jonkin erikoisen ja etenkin hauskan tapahtuman jälkeen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itse asiassa minulle tällä kertaa maratoni oli tuhat kertaa ankeampi kuin paluu arkeen. Jostain syystä inspis ei ollut oikein kohdallaan. :(

      Poista
  7. Hienostihan se sujui :) Kiva, että luit Tuon tumman naisen!

    VastaaPoista