Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

torstai 20. kesäkuuta 2013

Likkojen lipas


Kirsti Kurosen Likkojen lipas on runokokoelma tytöille - nuorille naisille, jotka kurkistelevat jo aikuisten maailmaan, mutta pitävät toisella kädellä kiinni lapsuudestaan. Runokokoelman tytöt Taika ja Aamu löytävät vielä luonnosta paljon ihmeellistä. Silti toinen maailma houkuttaa, hipoo reunoja vieressä.

Kurosen runokokoelma vei minut mukanaan. Yhtäkkiä olin keskellä yläasteen ja ala-asteen väliä, kesää, jolloin sain ensimmäisen poikaysätäväni ja leikin keppihevosilla. Se oli ihmeellistä aikaa, kuin kaikki olisi mystisesti laajennut ja päällä leijunut kestohumala. Mutta siihen nopeaan kasvamiseen liittyi myös pelkoja ja epävarmuutta. Kuronen tavoittaa nämä molemmat ääripäät tunokokoelmassaan upeasti. Minulle Likkojen lipas oli retki, jonka tekemistä en kadu.

Runokokoelman ansioita ovat selkeät, persoonalliset puhujat ja puolimaailman vahva tunnelmat. Sen sijaan olisin ehkä jättänyt kirjaa kuvittavat kuvat kokonaan pois, sillä nyt osa kuvista on kovin suttuisia, eikä niistä oikein saa selvää. Suhru ärsyttää, ja jos kuvilla on tavoiteltu jotakin mystiikkaa, niin se jää kyllä saavuttamatta.

Kokonaisuudessaan voin kuitenkin hyvillä mielin kehua Likkojen lipasta.  Mutta kun ajattelen kirjan kohdeyleisöä, en ole ollenkaan varma, uskallanko sittenkään suositella Kurosen kokoelmaa. Kun muistelen itseäni, nuorta naisenalkua, joka ei halunnut ottaa vastaan neuvoja tai tukea, niin voin todeta että tällainen kirja olisi ollut varmaan punainen vaate. Siksi en antaisi Likkojen lipasta kynnyksellä seisovalle esiteinille, vaan kenties vähän nuoremmalle. Sellaiselle, jota isojen tyttöjen maailma jo vähän kiinnostaa, mutta joka ei ole ihan vielä valmis jättämään lapsuutta taakseen.

Eläköön, tytöt!

---
Likkojen lipas.
2011, Karisto.
100 sivua.
Etukansi: Antje Sariola
Kustantajan sivut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti