Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

lauantai 4. toukokuuta 2013

Look at Me


The birth of clear sight, of people's awareness of their outward selves - these seemed the origins of a phenomenon whose reach extended all the way to the present - screens, frames, images - a world constructed and lived from the outside.

Yleensä ilahdun metafiktiivisyydestä kirjassa - se saa sormeni syyhyämään ja aivoni veistelemään monia erilaisia tulkintoja. Mutta liika on liikaa. Jennifer Eganin vuonna 2001 kirjoittama teos Look at Me tuntuu kietoutuvan vain yhden idean ympärille: kaikki on konstruktiivista. Tämä ajatus laajenee tietenkin koskemaan myös 500 sivuista järkälettä itseään.

Lähtöasetelma on toki mielenkiintoinen. Takakansi lupaa kertomuksen kauniista mallista, Charlottesta, joka menettää kasvonsa auto-onnettomuudessa ja lähtee etsimään uutta identiteettiä Internetistä. Ensimmäiset sivut imaisevatkin petollisesti, kunnes tarinaan pomppaa aina lisää ja lisää uusia henkilöitä, joiden tarkoitus teoksen kannalta jää vähintäänkin epäselväksi. Vahva temaattisuus ja läpinäkyvä tekstuaalisuus jättävät henkilöt keinotekoisiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi. 

Ehkä Eganin teoksesta olisi saanut toimivamman, jos kirjan kustannustoimittaja olisi rohjennut painostaa kirjailijaa isoon savottaan. Look at Me kaipaa kipeästi tiukkaa editointia: kokonaisia henkilöhahmoja olisi voinut huoletta leikata pois. Jotkut juonikuviot jättävät myös lähinnä turhautuneiksi, sillä jännite ja mielenkiinto kerrottavaan jää uupumaan. 

Voi olla, että Egan on halunnut kirjoittaa puhtaan taidekokemuksen lukijalleen. Juuri sellaisena, kiireettömänä ja päämäärättömänä, verhoja repivänä teoksena Look at Me on parhaimmillaan. Kerronta liikkuu havainnoista ja tyhjyyden tunteista sulavasti yleispäteviin totuuksiin ja materialistiseen ahdistukseen. Minulla kirja on kuitenkin liian tyhjä. En jäänyt kaipaamaan sulkeumia, vaan sitä, että löytäisin edes jonkin syyn miksi lukea tämä kirja loppuun. Päätön haahuilu ja konstruktiivisuuden töllistely jäi vain ärsyttämään. 

Enemmän substanssia, kiitos.

---
Look at Me (2001).
2011, Corsair.
517 sivua.
Illustration and design by Greg Heinimann.

6 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä arvio. Odotin jo kovasti tätä, kun näin sinun lukeneen kirjan. Goodreadsin seuraaminen on mahtavaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, tämä jäi jotenkin ärsyttämään niin paljon, että inspiraatio blogata oli miltei huumaava.

    Miekin olen ihan innoissani Goodreadsista. Suketuksella on tämä myös kesken.

    VastaaPoista
  3. Aika suuri hämäys aiheutti minussa samankaltaisia tuntemuksia. Eganiltahan on tullut uusi suomennos Sydäntorni, joka kiinnostaa aiheeltaan enemmän kuin Hämäys. Uutukaisen aion kyllä lukea, kun osuu sopivasti kohdalle, vaikka en Hämäyksestä pitänytkään. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin ajattelin, että pitäisin tästä enemmän kuin Aika suuresta hämäyksestä, mutta toisin kävi. Itse en varmaan lue Eganilta enää lisää, ellei ihmeitä tapahdu.

      Mutta toivotaan, että sinulla kävisi parempi tuuri! :)

      Poista
  4. Uuh... On kesken joo, ja varmaan on aika kauan, sen verran hitaasti etenee ja sen verran paljon houkuttelevampia muita kirjoja on jonossa. Mutta ehkä mä tän vielä selätän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, voin lohduttaa, että vaikka jäisi kesken niin tuskin paljosta jäät paitsi. :D

      Poista