Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Something Childish But Very Natural


'What I really wanted then' he said softly, 'was to be a sort of carpet - to make myself a sort of carpet for you to walk on so that you need not be hurt by the sharp stones and the mud that you hated so. It was nothing more positive than that - nothing more selfish. Only did I desire, eventually, to turn into a magic carpet and carry you away to all those lands you longed to see.'

Katherine Mansfieldin novellikokoelma Something Childish But Very Natural vei minulta jalat alta. En ollut tutustunut Mansfieldin novelleihin aikaisemmin, joten odotukset olivat ristiriitaiset. Toiset olivat kehuneet novelleja, toiset taas neuvoneet karttamaan. Mieleni teki kuitenkin kovasti tutustua johonkin klassikkonovelleihin, ja niinpä tartuin hyllyssä jo pitkään pölyttyneeseen ohueen kirjaan. Ja kyllä kannatti!

Suurin osa Mansfieldin novelleista käsittelee avioliittoa naisen näkökulmasta. Manfield kuvaa intensiivisiä hetkiä ja henkilöiden ajatuksia upealla tarkkuudella ja soljuvuudella, ja jokaiseen novelliin on onnistuttu saamaan pettämätön jännite, vaikka tapahtumat eivät välttämättä olekaan merkittäviä. Parisuhteen suurimmat draamat ovat löydettävissä pienistä hetkistä, kasaantuvasta paineesta ennen myrskyä.

Novellien rakenne noudattelee pitkälti samaa kaavaa: ensin kuvataan arkea tai pakahduttavaa onnea. Jokin kuitenkin kielii aina nurkan takana vaanivasta muutoksesta. Lopussa ei kuitenkaan enää jäädä kertomaan käännekohtaa seuraavaa laskukaarta, vaan liikutaan seuraavaan jännitteiseen kertomukseen. Mansfieldin novellikokoelma tuntuikin minusta samalta lukea kuin kyyti vuoristoradassa, jossa nousut ovat isoja ja jyrkkiä, mutta tiputukset jäävät vain pieniksi notkahduksiksi uusien seinämien juurella. En osaa sanoa, kyllästyisikö toisteiseen rakenteeseen, jos novelleja olisi enemmän (nyt novelleja on kokoelmassa vain kahdeksan), mutta ainakaan nyt en ehtinyt tylsistyä. Taisin lukea teoksen loppuun miltei yhdeltä istumalta. 

Myös kertomusten taso on niin huikea, ettei notkahduksia ole odotettavissa silläkään sektorilla. Yleensä hyvissäkin novellikokoelmissa on aina mukana jokunen keskinkertainen suoritus, mutta Mansfieldin novelleista mikään ei jäänyt mieleeni mitenkään muita heikompana. Suosikkini taisivat kuitenkin olla A Dill Pickle ja Bliss, upeita molemmat.

Jos novellitaiteen klassikot (tai muuten vain hyvät novellit) kiinnostavat, niin Something But Very Childish on hyvä valinta. 

Haasteet: Avioliittojuonia 2/6 (Tinahäät).

---
Something Childish But Very Natural (2007).
2007, Penguin Books.
110 sivua.

2 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa todella mielenkiintoiselta, etenkin avioliittotematiikan vuoksi! Kirja näyttäisi olevan edullisesti Adlibriksessä ja ainakin tuo Bliss löytyy myös vähän erinimisestä kokoelmasta, joka löytyisi kirjastosta, joten tulen luultavasti tarttumaan Mansfieldin novelleihin lähiaikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tämä ei olekaan alkuperäinen kokoelma vaan Penguinin valikoima Mansfieldin novelleista (ehkä siksi teemakin on niin yhtenäinen).

      Ja näihin kyllä kannattaa tarttua. :)

      Poista