Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Ulkoisesti rumat kirjat

En ole varmasti ainoa, joka on saanut aina silloin tällöin nauraa kirjojen takakansiteksteille. Välillä olen myös tirskunut vähemmän onnistuneelle kansitaiteelle. Siksi ajattelinkin ilostuttaa lukijoitani kokoamalla yhteen muutamia bongaamiani latteuksia sekä esittelemällä kammottavimman hyllystäni löytyneen kansitaideteoksen.

Lainaukset olen bongannut joistakin takakansista, mutta en enää välttämättä muista mistä. Lisäksi ajatusten eri variaatioita voi bongailla useammistakin takakansiteksteistä. Olen siis tarkoittanut (latteat) lainaukset lähinnä yleisiksi kommenteiksi, joiden perään olen lisännyt omia huomautuksiani.

Olisin erityisen kiitollinen, jos listaisit kommenteissa itse bongaamiasi latteuksia ja epäonnistuneita takakansitekstejä. Myös kamalista kansikuvista saa vinkata!


Latteat

"Romaani ihmisyydestä."  
Ei siis suinkaan romaani koiruudesta.

"Kirja vangitsee lukijansa." 
Piileekö tässä sisäinen poliisi?

"Kirjailija on upea tarinankertoja." 
Ei kai kukaan lue tarinaa huonolta tarinankertojalta?

"Edelleen ajankohtainen klassikko." 
Miten mainostetaan vanhentunutta klassikkoa? Mikä sellainen edes on?

"Tätä kirjaa ei voi laskea käsistä." 
Varo, tiskaaminen hankaloituu.

"Elämänmakuinen romaani." 
Ei siis ihan vielä kuollut, kelpaa myös syötäväksi.



Mietitty loppuun asti?

"Irina ja Frida aloittavat intensiivisen rakkaussuhteen." 
Emma Juslin: Frida ja Frida 

"Aistillisuuden valtakunnassa puolisot joutuvat kohtaamaan oman yrttitarhansa - vartalonsa, jonka ainoa puutarhuri on ihmisen oma tahto."
Timothy Findley: Alaston enkeli

"Romaani pakottaa lukijan katsomaan öykkäröivää portsaria, vaipoissa makaavaa vanhusta, ihonväriltään erottuvaa teinityttöä ja vallanhimoista populistipoliitikkoa - ja näkemään ihmisen."
Pirjo Hassinen: Popula




Onnellinen loppu 
- eikä tarvitse edes lukea kirjaa tietääkseen sen


Charles Dickens: Great Expectations



Ostaisitko?


30 kommenttia:

  1. Haha, hyi mikä kansikuva :D Tulee lähinnä mieleen joku tohtori Moreaun mutanteista... Vihaan takakansitekstejä, joissa kerrotaan joko liian vähän (miksi sitten kirjoittaa mitään?) tai liian paljon (kiitti vaan juonipaljastuksesta!). Äidin hyllystä taitaa löytyä jotain rakkausromaanien korneja 80-luvun kansia, mutta muuten ei tule heti mieleen mitään yksittäisiä rumia kansia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä nuo 80-luvun rakkausromaanit ovat ihan oma lukunsa, huhhuh. :D

      Poista
  2. Hah, justiinsa näin! =D Voin vain kuvitella, kuinka joskus julkaisen eeppisen 70-osaisen zombikirjasarjan, jonka takakansissa lukee: kuolemanmakuinen kirjasarja surkealta tarinankertojalta. =D Jes, siinä tavoitetta.

    Joskus myös ihmetyttää, kuinka paljon takakannessa/kirjan liepeissä spoilataan kirjaa; tai sitten sijoitetaan kirjailijan tervehdys kirjan alkuun, joka sisältää spoileja itse kirjasta. Näin mm. Garpin maailman uudessa painoksessa, jippii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen takakannen haluaisin nähdä. :D

      Vinkkinä, että kaikki alkulauseet/esseet kannattaa lukea vasta itse kertomuksen jälkeen. Näin olen ainakin itse säästynyt tuollaisilta pettymyksiltä. ;)

      Poista
  3. Siis onko tuo Great Expectationsin kuvaus todella jonkun painoksen takakansiteksti? Eipä todellakaan tarvitse arvuutella juonenkäänteitä tuon lukemisen jälkeen. :)

    Tuo Stevenson-pokkarin kansi on niin ruma, että se muuttuu hellyyttäväksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on takakansiteksti. :D

      Osaan jo olla ylpeä tuosta Stevenson-pokkarista. Kelpaa näytellä. :D

      Poista
  4. Ha haa, minä muistan tuon OK-sarjan, jossa Stevensonin on julkaistu joskus. En kuitenkaan muista tuota kantta. Aika unohtumaton!

    Romaani ihmisyydestä on mielestäni ihan kelpo takakansiteksti. On niitä koiruus-romaanejakin kirjoitettu. ;) Ja vaikka romaaneja epäinhimillisyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en innostu "ihmisromaaneista", jotka toki voivat olla myös kertomuksia koiruudesta. ;) Ihmisyyden piiriin voidaan sisällyttää paljon - niin paljon, että mikä lopulta edes on epäinhimillistä?

      Poista
    2. Kirjat, joissa pääosassa ovat esineet tai koneet? ;) Mutta pieni vastakysymys, ihan kiinnostuksesta: millainen on hyvä takakansiteksti?

      Poista
    3. Niin - onko sellaista edes? En ainakaan muista näin äkkiseltään yhtään sellaista, joka olisi erikoisemmin jäänyt mieleen. Ehkä lainaukset teoksesta ovat omia suosikkejani (ja huom. ei paljastavia lainauksia!) Ja takakannenhan pitää myydä kirjaa. Miten myydä kirjaa tehokkaasti ketään ärsyttämättä? Vaikeaa.

      Poista
    4. Ehkä etsinkin sitä kauneutta mieluummin ostohetkellä etupuolesta kuin takapuolesta. ;D

      Poista
  5. Minä tulin miettineeksi, että taidan käyttää aika paljon noita latteuksia omissa blogiteksteissäni... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että et ole ainoa. Itsekin olen syyllistynyt (ja varmasti syyllistyn edelleen) näiden viljelyyn.

      Poista
  6. Mainioita :)

    Itse en perusta takakansiteksteistä. Kirkuva ulkonäkö voi joskus haitata O.K -sarjaa minulla on yksi nide, ja tyyli on ollut tuo, lienee 1970-luvulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. O.K. - sarjaa löytyykin siis useammasta hyllystä, upeaa! :D

      Poista
  7. Hahaa, loistavia "maanantaikappaleita"! Itse inhoan adjektiivipareja tyyliin "kipeän koskettava", "ironisen raadollinen", "lämpimän inhimillinen" jne.

    VastaaPoista
  8. Vanhentunutta klassikkoa mainostetaan toki hienolla ajankuvalla, 1800-luvun Pariisi herää eloon.

    Oikeasti eniten inhoamani takakansityyppi on se uudempi amerikkalainen jossa on vain joku "This is the best book I have read in a long time"-blurbbi joltain tunnetulta kirjailijalta eikä mitään muuta. Ennemmin vaikka tuollainen Dickens-juoniselostus.

    Pikavilkaisulla hyllystä nousikin heti Bernanosin Mouchette jossa on lähdetty myös laajan juoniselostuksen linjalle, loppua myöten, ja homma alkaa "Mouchettessa, nuoren tytön tarinassa, tapaa sietämätöntä aineellista ja henkistä kurjuutta". Tämä on ehkä kuitenkin niitä "kirja valitsee lukijansa"-tapauksia, minua tuo kiinnostaa...

    Haukuin blogissani aikoinaan Westin kirjan Miss Lonelyhearts uuden pokkaripainoksen takakannen harhaanjohtavuudesta, se kuvailee aika lailla eri kirjaa kuin mitä sisäsivuilla törmää, ja nauratti myös huomata että Pierre Bayardin Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut -pokkarin takakannen kirjoittaja ei selvästikään ole lukenut kirjaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos kirja on klassikko, niin eikö se edellytä, että kirja on nykyäänkin vielä lukemisen arvoinen (ajankohtainen)?

      Toki riippuu paljolti siitä, miten määrittelee sanan "ajankohtainen".

      Nuo toisten kirjailijoiden kommentit ovat myös mielenkiintoisia. Nehän esiintyvät asiayhteydestä irrallisinakin. Ehkä niissä ajatellaan, että julkkisten tai toisten kirjailijoiden pärstöillä voidaan vaikuttaa yleisön mielipiteeseen.

      Aika hauska tuo Bayardin juttu, pitääkin etsiä jostain kyseinen takakansi!

      Poista
  9. Hahaa, ihanat takakansitekstit! Nyt tuli päivän nauru!

    Minulla tällä hetkellä tässä vieressä kirja, jossa "Jokapäiväisen elämän mestarillinen kuvaaja" ja "Äärimmäisen hyvin toimiva ja viihdyttävä kirja".

    VastaaPoista
  10. Tuo kansikuva on kyllä kamala! Ja joo, en tajua millaiset ihmiset oikein välillä noita takakansitekstejä kirjoittelee... joskus törmää kyllä sellaisiin riman alituksiin, että tekee mieli itkeä.

    Minulle ei nyt ihan heti tule mieleen mitään kovin hirveää kansikuvaa, mutta yritän pitää tämän mielessä ja pongailla tulevaisuudessa. Omaan hyllyyn yritän kerätä aina mahdollisimman kauniita painoksia.

    VastaaPoista
  11. Totta :D Itse olen joskus kirjoittanut oman pienen tarinani Nanowrimoon, ja tietysti tein siihen latteuksia ja kliseitä hyödyntäen humoristisen "takakansitekstin". Takakansitekstissäni oli muuten tuo "elämänmakuinen" ja "tarina ihmisyydestä" (inhoan muuten varsinkin tuota "elämänmakuista" :D)

    Blogisi nimestä tuli muuten mieleen, että muutamana viime päivänä on tullut luettua Tolstoin Anna Kareninaa teekupponen kädessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Karenina ja tee sopivat hyvin yhteen! :)

      Poista
  12. Heh, kiitos maanantaiaamuni piristyksestä! Minusta ihan huippu oli tuo Aistillisuuden valtakunta ja yrttitarha -juttu XD

    Itse sain juuri eilen päätökseen Montgoemryn Anne of Ingleside -kirjan, jossa oli mielestäni todella huono takakansiteksti. Se antoi kirjan kulusta mielestäni ihan vääränlaisen kuvan! Aionkin kirjoittaa vähän tuosta takakannesta blogiarviooni, kunhan ehdin sellaisen tekemään.

    VastaaPoista
  13. Tuon Alaston enkeli-kirjan tekstin jouduin lukemaan pariin kertaan. Olin ihan, että häh? Hyvin mielenkiintoista :D En yleensä ikinä lue takakansitekstejä, nyt olen oikein onnellinen tuosta päätöksestäni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin nikottelin lukiessani kyseistä takakantta. Ja fiksu päätös! :D

      Poista