Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Tabu




Tabu pitää sisällään kaksi kertomusta, pienoisromaanin muotoon kirjoitetun lankeamuskertomuksen ja novellin, joka sekin käsittelee nuoren seksuaalista heräämistä. Kokoelman nimi on siis osuva. Tabu, pienoiskertomus, kertoo teini-ikäisestä Milkasta, ja Sankarihymni nuoresta Thörstein Öiesenistä.

Minulle Tabu oli ongelmallinen etenkin siksi, etten löytänyt siihen mielekästä näkökulmaa. Milka on sinisilmäinen, ja lukija joutuu punnitsemaan Milkan asemaa läpi teoksen. Onko tyttö hyväksikäyttäjä vai hyväksikäytetty? Jännite voisikin olla mielenkiintoinen, ellei henkilöhahmoa olisi rakennettu ihan niin litteäksi. Itseään joka välissä auliisti tarjoava ja samaan aikaan jotenkin jälkeenjäänyt heitukka kun  ei tarjoa mitään samaistumisen mahdollisuutta. Nykypäivän lukija lähinnä ärsyyntyy ja etääntyy sankarittaresta. 

Myös muita henkilöitä vaivaa pieni yksiulotteisuus. Varsinkin naishahmoissa tuntuu kaikuvan jokin hyväuskoisuuden sinfonia. Minuun tämä ratkaisu vaikutti taas etäännyttävästi ja välillä katselin epätoivoisesti jäljellä olevaa sivumääräää.

Toki Milkaa voi tulkita eräänlaisena suomi-lolitana, joskin ilman Nabokovin huumoria. Toteutus on likainen, koska seksiaktit kuvataan banaalisti heinäladoissa, ja jokaiseen aktiin kytkeytyy vahvasti petos ja hyväksikäytön jännite. Lisäksi hetken huuma kantaa latteasti kohtalokasta hedelmää. Myytiltä viedään sen mystiikka, eikä lopputulos tarjoa huumoria. Traagista, voisi joku todeta. 

Mutta onhan näitä nähty. Ehkä juuri siksi Milkan tarina jäi minulle latteaksi, varsinkin, kun en onnistunut löytämään siitä sitä runollisuutta, joka on niin vahvasti läsnä Maa on syntinen laulussa. En löytänyt pienoisromaanista mitään uutta. Ainakaan mitään, mihin olisin voinut tarttua. 

Sen sijaan Sankarihymni vetosi minuun aivan eri lailla. Pidin sen sen seksuaalisesta jännitteestä, joka karttaa pornografian yleistä A-B -mallia esileikistä siemensyöksyyn. Erotiikka kun on paljon laajempi leikkikenttä kuin yhdyntä. Eroottiikkaan liittyy usein lupaus seksistä sekä jonkinlainen halu (A), mutta sen ei välttämättä tarvitse johtaa mihinkään aktiin (B). Ehkä juuri odotus, joka ei koskaan tule täyttyneeksi, osoittautuukin paljon mielenkiintoisemmaksi kuin mekaaninen eteneminen pisteestä pisteeseen. 

Mukan novelli saa myös pohtimaan erotiikan taustalla vaikuttavia voimia. Mikä on se voima, joka vetää kaksi toisistaan piittaamatonta ihmistä yhteen? Entä taas se mekanismi, joka tulee tuon voiman väliin? Mikä saa ihmisen pidättäytymään tai vie kyvyn täyttymisen hetkellä? Onko se juuri halua nauttia yhdistävästä voimasta, halua tehdä siitä voimasta ikuinen, täyttymätön?

Vaikka en Tabuun siis täysin ihastunutkaan, löysin sen toisesta puolikkaasta ainakin jotakin askarruttavaa. Ehkä Maa on syntinen laulu asettaa kaikelle Mukan tuotannolle niin korkeat odotukset, että niitä on miltei mahdotonta tavoittaa. Vaimeaksi jää Tabukin.

---
Tabu.
1965, Gummerus.
162 sivua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti