Tea with Anna Karenina

Tea with Anna Karenina

perjantai 10. elokuuta 2012

Vilja-Tuulia Huotarinen



Olen ensimmäistä kertaa päässyt nauttimaan uuden kotikaupunkini kulttuuritarjonnasta: Akateemisen kirjojen yöstä. Suunnitelmanani oli ensin eilen viettää paikalla koko ilta (luvassa oli juurikin Huotarista, Sinisaloa, Snellmania, Palmgreniä...), mutta lopulta päädyin vain kuuntelemaan Huotarista. Väkeä oli jonkin verran, eikä iso tavaratalo sovi katseluareenaksi ahtaanpaikankammoiselle. Mutta onneksi Vilja-Tuulia Huotarinen oli ilahduttavaa kuunneltavaa, eikä edes harmittanut, että loput kirjailijat jäivät välistä.

Huotarisen Valoa valoa valoa kohahdutti viime vuonna voittamalla Junior Finlandian. Monia ihmetytti kirjan avoin seksuaalisuus - Huotarinen oli kummissaan tästä, sillä hän ajatteli että kirjassa muut asiat nousisivat keskustelunaiheeksi. Hän esimerkiksi ihmetteli sitä, miksi aikoinaan nuorten oli hyväksyttävää lukea Tuntematonta sotilasta, mutta seksuaalisuus on edelleen tabu.

Haastattelija kehui Huotarisen kirjaa myös hyväksi oppaaksi kirjoittamiselle. Huotarinen jakoikin muutaman hienon neuvon, kuten esimerkiksi sen että hänen mielestään on kirjailijan on parempi tavoitella yhtä lukijaa kuin useita. Kaikkia kun ei voi mitenkään miellyttää.

Omasta kirjoittamisprosessistaan kirjailija avutui myös: siinä missä muut teokset ovat vetäneet puoleensa innostavan magneetin lailla, Valoa valoa valoa oli hänelle raskaampi kirjoittaa. Hän sanoi kirjoittamisen olleen "suruntäyteistä". Lisäksi Huotarinen kertoi, että kirjan takana piili osakseen myös kiinnostus ihmisen seksuaalisuuden kehittymiseen ja "kaikkeen villiin ihmisessä". Huotarinen kirjoitti teoksensa Visbyn taiteilijaresidenssissä.

Haastattelun aikana tuli myös puhetta blogeista. Huotarinen kertoi, ettei itse seuraa kirjastaan kirjoitettuja postauksia, mutta oli innoissaan kun sai tietää kirjansa saaneen paljon huomiota blogistaniassa. Siitä tulikin mieleeni, kuinka moni kirjailija seuraa itsestään/teoksistaan käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa?

Olin jo aiemmin innostunut Valoa valoa valosta, mutta nythän se on ihan pakko lukea. Varsinkin, kun omassa kappaleessa on ihana omiste, joka tuntui sopivan tämänhetkiseen elämääni pelottavankin hyvin:




PS. Juhlistin eilen lukijamäärääni perusdrinkilläni (jos sitä niin voi kutsua), karpalolonkerolla. Se oli ensimmäinen drinkkini Tampereella!

Viikonloppuna en ehdi valitettavasti bloggaamaan, sillä mieheni muuttaa vihdoin Imatralta luokseni enkä ole nähnyt häntä vähään aikaan. Maanantaina lähdemmekin sitten vierailemaan Helsingissä! Viikonloppu ja maanantai on siis omistettu vain meille kahdelle, mutta palailen Unni Drouggen kirjan arvion kanssa tiistaina.

8 kommenttia:

  1. En kyllä ymmärrä sitä, miksi seksuaalisuus on vieläkin tabu. Uskon sen olevan yksi syy siihen, miksi monilla tuntuu olevan jopa pakkomielle seksistä ja miten monet nuoret ajautuvat tekemään kaikenlaista ennen kuin ehkä ovat siihen edes täysin valmiita. Toiset taas sitten ovat valmiita, mikä myös pitäisi hyväksyä.

    Toisaalta tämä on omalla tavallaan myös ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin maailma on nykyään aika seksistinen.

    No joo. Mutta kiva, että kirjoittelit tästä. Alkoi kirjakin kummasti kiinnostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin... Mutta joskus mietin sitäkin, että millainen oikein olisi vähemmän seksistinen maailma? Ja tosiaan, varsinnainen ristiriita.

      Uskoisin, että tämä (ainakin Huotarisen esiintymisen perusteella) voisi olla myös siulle hyvää luettavaa. :)

      Poista
  2. Minulle on jäänyt Huotarisesta todella hyvän esiintyjän fiilis (sen lisäksi että hän on erinomainen kirjailija). Olin joskus, varmaan syksyllä 2010, jossain ihme runoillassa, jossa mm. Huotarinen luki lehmärunojaan. Miellyttävä ja mieleenpainuva kokemus.

    Kivaa, että Tampereella on tekemistä! On se vaan niin mainio kaupunki.

    Ihanaa viikonloppua teille! (Itse aion hakata gradua. Jihuu.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huotarisella on ihana kyky olla läsnä! Jotenkin imaisi ihan sisäänsä koko esiintyminen.

      Ja kyllä on mainio! Ihana kaupunki! :)

      Poista
  3. Hei Noora olipa kiva tapaaminen! Olin talvella kuuntelemassa Huotarista kotikirjastossani ja sain myös omistuskirjoituksen omaan Valoa valoa valoa kirjaani! :)

    VastaaPoista
  4. Kuulostaapa kivalta tapahtumalta!

    Joo, välillä tulee blogitaukoja, tämä muu(kin) elämä kun on onneksi ihan antoisaa itsessään :). Varsinkin vasta paikkaansa maailmassa vaihtaneena tuntuu täälläkin, että sitä kaikkea katsottavaa, ihmeteltävää ja tutustuttavaa on vaikka miten paljon.

    VastaaPoista